Perheet tarvitsevat maastokelpoisempia apuvälineitä Suomessa

Monet hakijat perustelivat tarvettaan lahjoitukselle sillä, että arkiliikkuminen sujuisi vuodenajasta sekä maasto- ja keliolosuhteista riippumatta paremmin isopyöräisellä välineellä. Haasteita aiheuttaa varsinkin talviaika, jolloin teiden auraamattomuus, lumi ja loska rajoittavat merkittävästi pyörällisillä välineillä liikkuvien ihmisten elämää.

Yhdessä tekemistä vai syrjäytymistä omasta perheestä

Suomalaiselle tärkeät asiat kuten mökki, luontopolut ja metsät jäävät hakijoiden lasten kokemuspiirin ulkopuolelle sopivan välineen puuttuessa. Näissä maastoissa pienipyöräiset välineet koettiin raskaiksi työntää, minkä vuoksi liikkuminen rajoittui pääasiassa asfaltille, pururadoille ja pienemmille teille. Lasten kerrottiin nauttivan suurista tuntoärsykkeistä, joita möykkyisessä maastossa liikkuminen aiheuttaa, mutta nämä kokemukset jäävät valitettavan vähäisiksi pyörätuolilla ja pienipyöräisillä rattailla liikuttaessa.

Perheen ja sisarusten kanssa liikkumista käytettiin myös perusteena lahjoitukselle. Tämä osoittaa, että ilman sopivia välineitä sisarusten ja perheen tekemiset erkanevat toisistaan, joka saattaa pahimmillaan johtaa vammaisen lapsen syrjäytymiseen omasta perheestään. Lasten lähi-ihmiset kertoivat myös tilanteista, joissa lapselle on myönnetty ainoastaan pyörätuoli. Vaikka rattaat olisivat eri käyttötarkoitukseen, ei niitä ole myönnetty lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä tai vammaispalvelulain mukaisella taloudellisella tuella.

Hankintatavat

Lahjoitettujen rattaiden kaltaisten välineiden hankkijataho vaihtelee niiden käyttötarkoituksen mukaan. Yksinkertaistettuna lääkinnällinen kuntoutus (apuvälineyksiköt) hankkii välineen kuntouttamaan, tukemaan, ylläpitämään tai parantamaan toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa tai ehkäisemään toimintakyvyn heikentymistä. Vammaispalveluiden sosiaalitoimi tukee taloudellisesti sosiaaliseen elämään ja vapaa-aikaan osallistumiseen tarvittavia välineitä.

1. Terveydenhuollosta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden mukaan:

Rattaat voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle lapselle yksilöllisin perustein, kun markkinoilla olevat rattaat eivät tue lapsen vartaloa riittävästi. Yksilöllisessä tarvearviossa on huomioitava lapsen toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset.

Vaikka liikkumisen apuvälineenä on valtakunnallisten apuvälineiden luovutusperusteiden mukaan lapsella pääsääntöisesti joko rattaat tai pyörätuoli, ei se poissulje sitä, etteikö niitä molempia voisi luovuttaa, kun niille on tarve.

Luovutusperusteiden mukaan jopa samanlainen, samaan käyttöön tarkoitettu apuväline voidaan luovuttaa, kun käyttö on välttämätöntä ja säännöllistä erilaisissa toimintaympäristöissä, eikä apuvälineen siirtäminen ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

Toisin sanoen, pyörätuoli ja rattaat eivät ole sama väline, eikä niiden käyttötarkoituskaan vaikeasti vammaisten lasten arkiliikkumisessa ole sama. Niiden luovuttaminen samalle lapselle on täysin mahdollista.

2. Vammaispalveluista

Kun väline ei ole apuvälineyksiköstä luovutettava lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline, voi sosiaalitoimi antaa tai tukea vammaisen henkilön tarvitseman vapaa-ajan välineen hankintakustannuksissa.

Palvelu on määrärahasidonnainen, jonka vuoksi loppuvuodesta tuen saaminen voi olla haastavaa.

Erilaisiin perheiden yhteisiin harrastuksiin, kuten retkeilyyn, pyöräilyyn, melontaan, lasketteluun, luisteluun, hiihtoon ja pulkkailuun on olemassa hyviä harrastamista mahdollistavia apuvälineitä. Kuntien tarjoamat liikunnalliset harrastusmahdollisuudet jäävät heikoksi, kun urheiluseuroillakaan ei ole lainata soveltuvia välineitä vammaiselle lapselle. Siksi vammaisilla lapsilla ei ole yhdenvertaista mahdollisuutta harrastaa.

Vammaispalvelulain mukaisella taloudellisella tuella pystytään vastaamaan osittain perheiden vapaa-ajan vieton ja yhteisten harrastusten välinetarpeeseen.

3. Päiväkoti- ja kouluympäristö

Päiväkoti- / kouluikäisen vammaisen lapsen oikeus on saada varhaiskasvatukseen tai perusopetukseen osallistumiseen edellyttämät apuvälineet. Niiden järjestämisestä vastaa päiväkodissa varhaiskasvatuksen järjestäjä ja koulussa opetustoimi.

Erityisestä tuesta tehdään muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös, jossa päätetään muun muassa lapsen avustaja- ja apuvälinepalveluista. Lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan tulee kirjata tarvittava tuki, sen toteuttaminen sekä tuen vaikuttavuuden ja tukitoimien toteutumisen arviointi.

4. Kuntalaisten yhteiset välineet

Useat kunnat ovat hankkineet kaikkien kuntalaisten käyttöön tarkoitettuja lainattavia toimintavälineitä. Välineet ovat tällöin lainattavissa esim. kirjastokortilla tai vastaavan varausjärjestelmän kautta. Kuntien strategisen tavoitteet, toimintatavat ja hankintaprosessit ovat kuitenkin erilaisia. Malike ohjaa kuntia toimintavälineiden hankinnassa järjestämällä Yhdenvertaisuutta toimintavälineillä -verkkotapahtumia. Tapahtumat ovat avoimia kaikille toimintavälineistä ja aiheesta kiinnostuneille. Tulevista tapahtumista ilmoitellaan mm. Malikkeen tapahtumakalenterissa.

Apuvälineiden merkitys korostuu enemmän kuin koskaan

Apuväline auttaa selviytymään päivittäisistä toiminnoista. Elämän merkityksellisyys syntyy kuitenkin osallistumisesta sekä osallisuudesta omaan elämään ja yhteiskuntaan. Apuvälineiden luovuttamisella voidaan vaikuttaa näihin molempiin. Vaikeasti vammaiselle henkilölle apuvälineet ovat keskeinen keino tehdä itselleen mieluisia asioita.

Toivottavaa on, että hyvinvointialueiden aloittamisen myötä yhä useampi vammainen henkilö saa käyttöönsä yksilöllisen tarpeensa mukaiset apuvälineet, jotta myös vammaisen henkilön ihmisoikeudet ja perusvapaudet toteutuvat yhdenvertaisesti.